Ai että lauantai taas, no kappas. Ovatpa taas menneet vikkelään nämäkin 7 päivää. Muistan hämärästi (mikä ei välttämättä johdu vain siitä, että aikaa on kulunut) viimeviikkoisen perjantai-iltani yöelämään tutustumisineen, Mäkkäriruoalla eletyn viikonlopun (krapulapizzaa ei saa) ja ehkä vielä alkuviikon, mutta loppuviikko viuhahtikin aika vauhdilla. Eilen lähdin hotellilta puoli kahdeksan ja takaisin olin samaan aikaan, tosin 12 tuntia myöhemmin. Viimeinen tunti kului ruuhkajumissa, joku muukin oli päättänyt lähteä autoilemaan samaan aikaan kaatosateessa.

Hotellielämä on ehkä aavistuksen parempaa kuin WTC:n aikoina. Yli-innokkaita siivoojia ei ole näkynyt, joten oma verenpaineeni on pysynyt kontrollissa. Mietinkin, että onkohan tämä Iiri-lover viiltänyt ranteensa seuraavana aamuna, kun hän on todennut huoneen 1226 olevan tyhjä? Toisaalta, pois silmistä, pois mielestä. Varmaankin tulee tulee kaikille suurena yllätyksenä, mutta en ajatellut mennä ilmoittamaan Iirin uusiksi koordinaateiksi Radissonin huonetta 2469.

Asuntoasioista on taas kerran melko "kiinalaisia" uutisia. Sen verran voin kertoa, että eilen tuntui taas kivalta paiskoa tavaroita, haukkua kiinalaiset kiinteistövälittäjät (tai no, vain tämä yksi) ja miettiä, että minne mahdamme majoittaa jouluvieraiksi saapuvat vanhempani, mikäli kaikki etenee yhtä kiinalaiseen tyyliin, kuin tämä hmm... hieman oletettua "erilaisempi" alku. Herra aurinko nimeltä Martti jaksaa silti uskoa parempaan huomiseen. Kaikki jotka tuntevat minut, arvannevat miten "positiivisesti" ja "rauhallisesti" minä näihin kiemuroihin suhtaudun. Tilanne elää, tilanne elää.

Tänään on meikäläisen keep-up lesson kiinasta. Mies ja lapsi ulkoilemaan hotellista, ja uusi mies tilalle. Kaksi tuntia olen viime aikoina skipannut, joten siitä tämä kertaussessio.

Suomessa on kuulemma lumestanut. Myös täällä on vähän viilentynyt, mutta useina päivinä silti +20 ja t-paitakeli, joten se siitä ensilumesta.