Koin äsken sellaisen ahaan, että pakko kertoa tännekin. Kävin eilen rouvien kanssa kauppareissulla Metrossa. Ko. kaupassa on sellainen imported articles -hylly, joka siis sisältää kaikenlaista länkkäriä tai vielä länkkärimpää tavaraa. Nooh, Haribon colapussi löysi karkkisektorilta kärryihin, kuten aikaisemminkin. Kotirouva osti miehelleen tummaa suklaata ja alkoi mainostaa minulle Lindtin suklaata todella makoisaksi. Keskustelu meni suunnilleen näin. Arvatkaa kumpi on kumpi...
-Tätä kannattaa ostaa, tää on hyvää.
-Tumma suklaa on pahaa.
-Eikä ole, se on terveellistäkin.
-Ihan sama, se on myös pahaa. Miten tää nyt voi hyvää olla, paljonko siinä pitää olla prosentit?
-+70 %, niin hyvää on.
-Pahaa tää kyllä on, mutta ihan sama, voin mä sun mieliksi sitä ostaa. Emmä tästä kyllä tykkää, en oo ikinä tykänny. Sanoinko jo, että se on pahaa?

No niin, jopas kolisee taas pilkka omissa nilkoissa. Keitin juuri päiväkahvit, eli peekoot, kyytipojaksi kannatuksen vuoksi yksi rivi Lindtiä. Jessus, että oli hyvää! Kahvihetkistä tulee hyvin ongelmallisia, kun eihän vastaavaan tunnelmaan enää ilman tummaa Lindtiä pääse. :)

Kiitos vinkistä Kotirouvalle, terveisin ikuisesti kiitollinen Jästipää. ;)