Kiinaan paluu sujui mallikkaasti. Lento ei ollut mitä helpoin (nimim. riistakäristykset rinnuksilla, kun lapsipaikat olivat aika kortilla), mutta siitäkin selvittiin. En nukkunut itse silmällistäkään, Iiri sai riistakäristysepisodin jälkeen oman paikan jonkin matkan päästä minusta ja sai onneksi nukuttua edes jonkin verran. Kone oli aivan täynnä, lähinnä Ruotsin uintimaajoukkueen takia.

Kuumaa on pidellyt muutaman päivän, tänään onneksi viileni +17:ään. Ihan mukavaa kevättä, suomalaisena sitä ei ole ihan tottunut +28 asteen lämpötiloihin vielä huhtikuun alussa...

Martti on taas vaihteeksi sairas, Iiri samoin. Molemmilla pakki aika kuralla, jälkimmäinen lisäksi  oksentaa ja kuumeilee. Minä pidän teräsvatsani kanssa edelleen lippua korkealla, ehkä yksi flunssa riittää tämän(kin) talven sairasteluiksi. *koputtaa puuta* Terveysterrorismilla ja liikunta-addiktiolla on puolensa... ;)

Eilisilta muistutti, että taifuuniaika on taas lämpimien kelien myötä tulossa. Olin Hangzhoun keskustassa erään kerrostaloasunnon yhdeksännessä kerroksessa, seisoin ikkunalaudalla ja ihmettelin hienoa salama- / rankkasade- / tuulishow'ta. Taksi oli kotona, D12:n edessä vasta kahden aikaan aamusella, lapsi oli kuumeinen ja oli minun syöttövuoroni, joten aika katkonaiset muutaman tunnin yöunet. Vähän elelin toivossa, että voisin kiskaista tänään päikkärit, mutta huonolta näyttää. Siispä kahvin keittoon ja päivän kofeiiniannos kohdilleen...