Täällä taas pääkallopaikalla päivystetään. Kotimatka sujui hyvin, kone oli lähestulkoon tyhjä. Kukapa tänne haluaisi...? ;) Märällä rätillä tuli heti päin naamaa, kun herra Ben oli meitä Hangzhoun kentältä vastassa, ja onhan se nyt loogisen ajattelun ulottumattomissa, että matkalaukkukärryllä EI MENNÄ rullaportaita alas. Huoh... Katsoin Martin ilmettä sen jälkeen, kun kaksi laukkua kierivät järkyttävällä kolinalla portaat alas. (Onneksi ketään ei seissyt portaissa!) "Siellä oli saatana läppäri sisällä...", sanoi Martti. No mitäpä Ben tähän? Ben-herra sanoi tietenkin, että: "Soli!"

Fuji-san jäi näkemättä, sillä Japaniassakin oli tämä viikko ns. "Golden week", lomaa siis sielläkin puolen merta, eikä reissuja järjestetty. Ajattelimme tehdä reissun matkatoimiston kautta päiväretkenä, mutta pitänee piipahtaa Tokiossa vaikka pidennetyllä viikonlopulla jossain vaiheessa vähän myöhemmin. Eihän sinne lennä kuin muutaman tunnin.

Kyyti tänne oli ihan aidosti pomppuinen, turbulenssista varoiteltiin tuon tuosta - eikä suotta. Aloin jo kaivaa istuimen hanskalokerosta tyhjennyspussia, mutta pysyivätpä sittenkin nuudelit sun muut systeemit sisällä.

Huomenna pyörii taas arki normaalisti, ayi tulee töihin, Martti menee töihin ja minä ramppaan vuorilla.

P.S. Kyllä se saatanan läppäri ehjä oli, ei siis tarpeeksi kovaa ja korkealta tällä kertaa.