Aamulla katselimme ikkunasta, kun ulkona satoi vaakasuoraan. Sade oikein piiskasi katua, mutta tolkuttoman kauan märkää ei onneksi piisannut. Patapum-päivä silti oli, kun rattaisiin ei ole kunnollista sadesuojaa. Tällaisessa ihmisvilinässä kantolaite on kyllä hirvittävän kätevä, onneksi japanilaiset ovat itsekin sen oivaltaneet, kiinalaiset pitäisi laittaa tänne opintomatkailemaan.

Iltapäivällä istuskelimme huoneessa Martin kanssa, minä koneella ja Martti tv:n ääressä. "Maanjäristys!", huusi Martti yhtäkkiä. Hotelli heilui, tuntui lähinnä siltä kuin olisi jossain metron alikulkukäytävässä, mutta päältä menee metroja vähän enemmänkin. Pitipä tämäkin päästä kokemaan. Vähän aikaa sitä kesti, mutta mieto järistys tällä kertaa - onneksi. Villiä...