Melko passiiviseksi olen muuttunut tämän kirjoittelun suhteen. Ei oikein ole mitään sen kummempaa raportoitavaa, mikä ehkä kertoo siitä, että elämä Kiinassa alkaa olla sama asia kuin elämä jossain muualla. Tämän syksyn myötä erityisesti kiina on parantunut sen verran, että itsensä alkaa saada ymmärretyksi ja kiertoilmaisut rokkaavat, jos oikeaa sanaa ei vain löydy. Taksikuski ymmärtää kerrasta, minne haluan mennä, tuntuu kivalta.

Lämpöä piisaa edelleen. +37 taitaa olla tällä hetkellä. Aamulla kävin ulkoilemassa ja jopa sääriä pitkin valuivat hikipisarat. Paitaa saa vaihtaa ja suihkussa käydä, etenkin salipäivinä.

Tämän viikon ohjelmasta on tulossa melko sosiaalinen, lounaita, kahveja, shoppailua. Hyvä niin, kyllä kaupunkilaista Kotirouvaa onkin todella usein etenkin päiväsaikaan hiekkalaatikolla ikävä.

Eilen oli taas ei-lapsellinen päivä, mikä taitaa jatkossa toistua joka sunnuntai. Lonely Planetin kirjoja tarttui mukaan kolme, loppu- ja alkuvuoden matkat siis kovan suunnittelun alla.

Uimalasit ovat muuten kovassa huudossa:
168141.jpg