Sadetakin alla vietetyn, hodaripainotteisen formulaviikonlopun jälkeen suuntasimme Hangzhoun kautta Hong Kongiin itsenäisyyspäivän lomalle. Kiina haluaa juhlia kaikenlaisia lomiaan viikon kerrallaan, mikä ei toki ulkomaalaisia haittaa. Suurin osa suuntaa maan rajojen ulkopuolelle kiinalaisen kansainvaelluksen vuoksi.

Tämä oli ensimmäinen visiitti Hong Kongiin ja maa (osa Kiinaa kyllä, mutta ei ei ei ei...) antoi kovin positiivisen kuvan itsestään. Yksi loman puheenaiheista olikin se, miten valtava vaikutus Englannin siirtomaa-ajoilla on ollut sekä se, kauanko menee että mainland on samassa jamassa.

Uskottava se on: jos kaikki Hong Kongin asukkaat haluaisivat kaduille seisomaan samaan aikaan, he eivät sinne mahtuisi. Väkeä on pinta-alaan nähden todella runsaasti ja maan käyttöä rajoittaa lämpäreen vuoristoisuus. Kaupunki toi tavallaan mieleen Tokion, mutta ei sitten kuitenkaan. Ylöspäin rakentamisen huomasi hyvin esimerkiksi siten, että double-deckereiden ääni jäi kimpoilemaan korkeiden pilvenpiirtäjien väliin squashpallomaisesti ja meteli oli sitä myöden aika massiivista. Äärimmäisen ihanaa oli kuitenkin se, että ihmiset puhuivat hiljaa, osasivat jonottaa ja pyysivät tarpeen vaatiessa anteeksi.

Julkinen liikenne kerää suurimman kiitoksen. Octopus-kortteihin upposi useampi sadan taalan seteli, kun liikkeellä piti olla aamusta iltan saakka. Kun Hong Kong, Singapore ja Tokio laitetaan samaan lauseeseen, korostuu kaikissa kaupungeissa äärimmäisen toimiva julkinen liikenne, mitä tänne emämaan puolellekin kovasti kaipaisi. Toki Kiinakin yrittää asiasta innostua, mutta melko kaoottista tämä liikennöinti ja yksityisautoilu täällä on, mitä päivitteli Martin velikin. Rattaat osoittautuivat loman aikana  suhteellisen hyödyttömäksi kulkupeliksi, mutta Iiri kulki varsin mallikkaasti patapum-repussa, missä myös päiväunet hoituivat hienosti.

Tässä kuvia möykkyisestä maisemasta ja matkasta Ngong Pingin huipulle:
210395.jpg

210386.jpg

210429.jpg

Ylhäällä odotti buddha:
210400.jpg

Hong Kongista tuntuu (salmiakkia lukuunottamatta) saavan melkeinpä kaikkea. (Turha mainostaa salmiakin suhteen Ikeaa, suolakalat olivat loppu.) Ostin melkoisen runsaasti kirjoja (kerroin juuri Messengerissä ystävälleni, että formulaviikonlopun aikana sanoin ainakin kerran vieruskaverilleni, että typerä olin, kun jätin kirjan yöpöydälle...), koska Hangzhoussa englantilaisten romaanien valikoima on heikohko, Shanghaissa ei tule välttämättä kovin usein käytyä eikä Amazonista jaksa jatkuvasti tilata. Hong Kong on kirjakauppoja pullollaan, minkä koin ongelmalliseksi siinä mielessä, että laput silmillä kulkeminen oli vaativaa: "Oota, mä käyn äkkiä tuolla, onko sulla käteistä...?"

Kantonin kiinan tulkitseminen ei onnistunut. Muutaman sanan sieltä täältä pystyin poimimaan, samoin joitain lauseita ihmisten keskusteluista. Japanialaiseen malliin 'hai' tarkoittaa kyllä, muuten kieli oli kovin k-, p- ja ng-painotteista. Tyydyin suosiolla englannin puhumiseen, jolla pääasiassa pärjääkin. Vanhemmat ihmiset eivät puhu kuin kantonia, mikä esimerkiksi jade bazarissa kävi ilmi. Ko. paikan värimaailma oli aika huikaiseva:
210375.jpg

210361.jpg

Jadetorin eräs pronssinen buddhan pää jäi vähän kaivelemaan, peruskiinalaiseen tyyliin kun vänkäämällä vänkäsin hintaa alemmaksi. Hävisin, mutta totesin että paskat, saan saman kaverin pään Hangzousta huomattavasti edullisemmin.

Tässä pilvenpiirtäjät, turistit ja peak:
210357.jpg

210358.jpg

Marraskuussa on tarkoitus palata Hong Kongin maisemiin muutamaksi yöksi, kun Martin luotsaama jaos tekee "hyväntuoksuiseen satamaan" (Xiang Gang) ekskursion. Disneylandia on ilmeisesti suunnitteilla, mikä ei ehkä ole juuri SE asia, jota itse haen minun (hyvin vaatimattomasti) tuntemastani Hong Kongista... Ai niin, joko mainitsin muutaman sanan Hong Kongin kirjakaupoista?