Hangzhouhun pukkaa uusia suomalaisia hyvällä tahdilla. Eilen poikkesin treenikaverini kanssa salilta tullessa Roseen muuttaneilla tulokkailla. Tunsin heti sielujen sympatiaa kyseiseen rouvaan ja koin tietäväni ihan täsmälleen, miltä hänestä tuntui: 1) ei previsiittiä alla, 2) ei osaa sanaakaan kiinaa, 3) ei ayia, 4) kämppä ihan voltin heittämisen jäljiltä, 5) aikaero päällä ja 6) pieni lapsi sylissä. Okei, Iiri oli 3 kk, tuo tyttö tuplaten vanhempi, mutta silti. Olihan se aika...erilaista tulla tänne ihan kylmiltään pienen lapsen kanssa, kun kaikki siihen lapseenkin liittyvä oli vielä uutta.

Rouva kertoi lukeneensa muutamaa suomalaista Hangzhou-blogia, joista toinen osoittautui minun virityksekseni. Melkeinpä ensimmäinen kommentti oli, että: "Oletko sinä se urheilija?!" Odotin kyllä heti perään jatkoa edelliselle "...et kyllä näytä yhtään siltä", mutta se jäi uupumaan.

Eilen tein salilla kiinalaiset kiinalaisille, mutta se ei länkkärin tekemänä näytä toimivan ihan yhtä tehokkaasti kuin kiinalaisen tekemänä. Välillä tuolla näkee jo jonkinmoista räpeltäjää, personal trainer seisoo vieressä, eikä korjaa mitään. Monetkohan olkapäät tuolla ovat paukkuneet ja sanoneet työsopimuksiaan irti...? En halua tietää. Noh, eräs hyvin kovaääninen "treenaaja" (tyyppi on lähinnä sitä tasoa, että salilla pitää käydä pyörimässä, laittamassa tankoon egopainot, joita ei saa edes liikkeelle, mutta ennen jokaista liikutusyritystä tulee huutaa kuin paraskin valkovenäläinen voimanostaja) rimpuili (siis ihan kirjaimellisesti rimpuili) dippitelineellä. Sanoin sitten treenikaverilleni, että katsohan tuota ja siinä sitten vähän meinasi alkaa hymyilyttää. Emme siis ihan aitoja kiinalaisia edes tehneet, koska emme osoittaneet emmekä nauraneet kovaäänisesti. Tyypit sitten huomasivat, että nyt tyttöjä naurattaa ja pitipä siinä itsekin sitten vähän hörähdellä. Kohta tämän rimpuilijatyypin pääasiallinen seuralainen tulee naurultaan kysymään, että: "Vai aar juu lääfing tu mai pratö?" Fantastisella Kiina-aksentilla tietty, mutta pointsit siitä, että kysyi edes englanniksi. Ehdin jo odottaa kunnon kiinaposmitusta. Vastasin korrektisti: "Oh, it's nothing." Aidot kiinalaiset olisi tehty myös niin, että olisin mennyt näyttämään pojille, että mistä se kana pissii, mutta eihän kiltti länkkäri sellaista...

Hauska taas huomata, että länkkäreitä kohtaan saa osoittaa miten paljon huomiota tahansa, mutta auta armias, kun joku länkkäri tekee saman. Kiinassa ei kiinalaisia voi siis tehdä kuin kiinalainen.