408011.jpg
Lähdimme aamulla liikenteeseen samoihin aikoihin kuin joka aamu. Leirintäalueilta pitää kirjautua ulos kello 10 mennessä, ja yleensä olemme keränneet luumme puolta tuntia h-hetkeä aikaisemmin. Yöpaikka olisi ensi yönä Omarama-nimisessä pikkukylässä (sain myöhemmin respan tädiltä tietää, että asukkaita on kokonaista kolmesataa), jonka sijainnin paikallistimme ennen Mount Cookille suuntaamista.

Mt. Cookin kutsutaan usein maori-nimellä Aoraki tai yhdistelmänä Aoraki Mt. Cook ja on Uuden-Seelannin korkein vuori, 3753 metriä. Luulin, että autolla olisi päässyt hieman lähemmäksi vuorijonoa, mutta eipä sittenkään. Cookin eteläpuolelle jää kaksi laaksoa, joista vuorta pääsee lähestymään – jalan. Olin tavallaan todella tyytyväinen, että vaatii niinkin paljon omaa aktiivisuutta, jos haluaa päästä parhaille valokuvauspaikoille. Koko Mt. Cook –kansallispuistossa ei ole kuin yksi laskettelukohde Tasman Glacierilla, eikä sinnekään pääse suksimaan kuin helikopterilla. Onneksi niin, ei joka paikkaan tarvitsekaan tunkea hiihtohissejä ja after ski –kuppiloita.
IMG_6647.JPG

Otimme jälleen kerran lapsen kantoon ja jalat allemme. Kello oli tässä vaiheessa jo melko paljon, joten tyydyimme hieman lyhyempään reittiin tällä kertaa. Yritimme vaihtaa yöpaikkaa Cookin nurkille, mutta ei oota myytiin joka paikassa. Eipä ihme, jos nyt sesonkiaikaan ei ole täällä täyttä, ei sitä ole koskaan. Neljän tunnin reitti maisemineen kutkutti kovasti, mutta se pitää jättää seuraavaan kertaan. Taivas oli tänäänkin pilvetön ja lämpöä +30, joten suojakertoimia lisäiltiin pintaan. Pilviesteitä näkymille ei tänään ollut.
IMG_6685.JPG

Söimme päivällistä vuoren lähellä ja sain reissun parhaan annokseni kanasalaatin muodossa. Tähän mennessä ruokavalio on ollut kovin ranskanperuna- ja voileipäpainotteista, terveellisyydellä ei voi kehuskella.

Omaramassa olimme puoli kahdeksan jälkeen, tällä kertaa motellimajoituksessa, koska leirintäaluetta ei ollut. Huomenna kurvailemme mutkien kautta rantakaupunki Timaruun, joka on kierroksen toiseksi viimeinen kohde ennen Christchurchia, minne Uusi-Seelanti-loma sinetöityy ennen kuin loikkaamme naapurimaa Australiaan. (Australia muuten hävisi kiweille kriketissä muutama päivä sitten, katselimme ottelua päivällisaikaan ravintolassa. Ne urheilulajit, joita EN seuraa ja joita EN ymmärrä ovat melko harvassa. Kriketti kuitenkin on pakko lukea näihin lajeihin. Vaikka kuinka yrittämällä yritin, en mitenkään pystynyt käsittämään, 1) miksi syöttäjän olkapään pallonivel voi pysyä oikealla paikallaan, 2) miten jossain pelissä voi olla yhtä järjetön pisteiden lasku ja 3) mitä hittoa kentällä oikein tapahtuu.)