Maanantaina, kun saavuin Suomeen, oli toki aurinkoista, ihanaa ja lämmintä. Pakko näyttää ensin parhaat puolensa. Sitten, kun loman sisäänajo kunnolla alkoi, alkoi tietenkin myös kylmä sää ja tänään ah, niin ihastuttava lumisade. Lumi on ihan kivaa, mutta ei enää tähän aikaan. Hangzhoun kevään, kesän ja syksyn kestolämpö on tehnyt sen, että talvi-ihmisestä on tullut talviantipatinoitunut. Tämän aamun maksamakkaraleipä tosin hieman lievensi tuskaani. Suomalainen ruoka on kyllä hyvää. Kiinassa syön kaurapuuroa 2 X pvä. Suomessa ollessani en ole syönyt sitä kertaakaan, parempaakin löytyy.

Olen taas ottanut luettavakseni kunnon hömppäromaanin (toista kertaa elämäni aikana) ja pyrin parhaani mukaan pääsemään tällä kertaa loppuun saakka. Alkuvuodesta yritin samaa The devil wears pradan kanssa, mutta turhaan. Jo nyt tunnen syvää myötähäpeää päähenkilön kikkailuiden vuoksi. Tiedän, olen äärimmäisen tylsä ihminen. En vain pysty.