Kiinalaisilla on tapana korottaa puhevolyymiään hyvin herkästi huutovoimakkuudelle. Aluksi ajattelin, että he ovat huutaessaan vihaisia, mutta nykyään on ihan päivänselvää, että asioista pitää keskustella KOVAA jos ne eivät muuten mene perille. Kännykät tuntuvat myös toisinaan olevan ihan turhia, huuto kuuluisi naapurin tädille ilman puhelintakin. Appiukko oli Pekingissä ihan paniikissa minun keskustellessani taksikuskin kanssa, kun erään paikan sijainnista oli hieman erimielisyyttä. "Kaisa, miksi se kuski on niin vihanen?" "Ei se oo vihanen." "Tää alkaa olla tosi epämiellyttävää, kun se kuski on niin vihanen." "Ei se ole vihanen, me keskustellaan, ole hiljaa."

Kaikkein ärsyttävintä on huomata itsestään se sama piirre, että ÄÄNTÄ KOROTETAAN, KUN (ei siis jos) HOMMA EI MUUTEN TOIMI. Jos taksikuski ei ole ihan samaa mieltä päätepisteen sijainnista, HUUDETAAN. Jos ayi ei ole kotona ja sitten kyselijä ihmettelee, että miksei ole, HUUDETAAN. Kun talvella tuodaan petroolia lämmityksen takia, HUUDETAAN IHAN MUUTEN VAIN. Tuo petroolikaveri on ehkä kovaäänisin ihminen, mitä olen ikinä tavannut. Ihan käsittämätön mölyapina, pakko vaikuttaa jo omaan kuuloonkin. Sama systeemi toki tinkaamisessa: liian iso hintavaade, ääni kohoaa automaattisesti. Martti suositteli pääsemään tästä ihanasta tavasta eroon Suomessa, otan sen tavoitteeksi.

Tänään kulutimme 6 tuntia pelkästään shoppailemalla ja pelkästään konttitavaroita. Tärkein ostos oli varmaankin uudet rattaat, vanhat eivät pysy enää vauhdissa mitenkään mukana. Me kun liikumme kaupungilla koko porukalla todella paljon ja olemme aina täällä tehneet niin, huomaa huonojen teiden aiheuttaman ratasrasituksen aika herkästi. En tiedä kauanko tuollaisilla ihan laadukkailla Combeilla Suomessa ajelisi, veikkaan, että yli vuoden ainakin. Nykyisissä on renkaiden tilalla nyt vanteet, kertoo jotain kulutuksen kovuudesta. Niillä voi heittää vesilintua eli kiinalaisittain antaa ayille - kaikki kelpaa. Wokki, tietokoneen näyttö, astioita, 2 riisinkeitintä (toinen Martin suomalaiselle kollegalle) jäi lisäksi koukkuun. Ayi kyseli lähtiessään, että haluammeko huomennakin shopata koko päivän, että hän voi kyllä tulla Iirin päivystäjäksi. Jätetään väliin nyt kuitenkin... Ayit ja kuskit ovat isomman suomalaisporukan vielä läsnäollessa pitäneet tilastoa siitä, kuka johtaa hankintojen määrässä. Me olemme ihan vässyköitä, ei mitään toivoa kärkikahinoihin pääsystä. Koitetaan nyt edes jotain loppukiriä saada aikaan...